maanantai 9. huhtikuuta 2018

Digiympäristöjen suunnitelmat FY3- ja FY6-kursseille 17-18

Lukuvuoden viimeisessä jaksossa opetan FY3- ja FY6-kurssit kahdelle ryhmälle. Kursseilla käytetään oppikirjaa, jonka opiskelija voi hankkia valintansa mukaan joko painettuna kirjana tai digikirjana. Oppikirjaan liittyvät digimateriaalit on jaettava painettua oppikirjaa käyttäville opiskelijoille suljetun oppimisympäristön kautta. Helpoiten tämä mielestäni onnistuu kustantajan (Sanoma Pro) oppimisympäristössä, jossa luon jokaiselle ryhmälle oman työtilan.



Työtilaa luodessa voi valita aineistot, jotka näkyvät opiskelijoille. Luon työtilat kursseilleni oletusasetuksilla, jolloin kaikki mahdollinen materiaali on näkyvissä. Opiskelijat saavat käyttöönsä oppikirjaan kuuluvat videot, aineistot ja tehtävien ratkaisut.



En halua kuormittaa opiskelijoitani monen eri digipalvelun käytöllä, mutta en myöskään halua rajoittua yhden palvelun mahdollisuuksiin. Olen ratkaissut tämän ristiriidan lisäämällä oppimisympäristöön kurssiaikataulun, johon linkitän kaikki oppitunneilla käytettävät palvelut. Kurssi näyttää rakentuneen yhden palvelun sisälle, vaikka käytänkin tarpeen mukaan eri palveluita.




Kurssiaikataulu on kurssieni tärkein digiaineisto. Opettajan näkökulmasta aikataulun helppo muokattavuus on keskeinen työvälineen valintakriteeri. Tämän hetken valintani kurssiaikatauluun on Google Drivestä jaettu dokumentti. Ratkaisu ei välttämättä ole kaunein, mutta käytännössä toimivaksi koettu. Opiskelijat voivat tarkastella dokumenttia ilman kirjautumista ja aikataulun löytää helposti lisäämällä sivun selaimen kirjanmerkkeihin.



Opiskelijani käyttävät digitaalisten tuotosten laatimiseen eri ohjelmistoja ja pilvipalveluita. Kannustan opiskelijoitani pitämään itse huolta omista tiedostoistaan. Kurssiympäristöön palautetaan vain tietyt arvioitavat tuotokset. Palautuksia varten luon osion, johon teen tehtäville palautuskansiot. Omaa työtäni helpottaakseni ohjeistan yleensä palauttamaan tiedostot pdf-muodossa.  



Käytän kursseillani anonyymejä kyselyitä, koska kokemukseni mukaan opiskelijat vastaavat tällöin rohkeammin. Kyselyissä käyttööni vakiintui edellisessä jaksossa Microsoft Forms. Oppitunnilla tehtävä kysely voi olla kokeellisen työn tulosten koontia, ennakkokäsitysten kartoitusta, läksynkuulustelua, oman oppimisen pohdintaa jne. Kyselyiden yhteenvetoja käytetään yhteisten keskustelujen pohjana.



Omat kurssimateriaalini jaan tällä hetkellä Google dokumentteina. Saman kurssin kahden ryhmän materiaalit ovat yhteisessä kurssikansiossa. Opiskelijat pääsevät materiaaleihin oman ryhmänsä kurssiaikataulun linkkien kautta. Materiaalit ovat näkyvillä ilman kirjautumista ja opiskelijat voivat halutessaan copy-paste-tekniikalla tehdä omaan käyttönsä muokattavan version.


Digiympäristöjen käyttötapani eivät liene tällä hetkellä mitenkään esimerkillisiä, mutta näillä pärjätään ja se riittää.

maanantai 29. tammikuuta 2018

Vektorigrafiikkaohjelma Dia Mac-koneeseen

Digitaalisen ylioppilaskokeen koejärjestelmässä on käytettävissä vektorigrafiikkaohjelma Dia. Ohjelmaa on käytetty sähkökursseillani kytkentäkaavioiden piirtämiseen ja käsitekarttojen tekemiseen. Viime keväänä Mac-konetta käyttävillä opiskelijoillani oli ongelmia ohjelman käynnistymisessä. Koneeseen ohjeen mukaan asennetun Dian kuvake pomppi hetken näkyvissä ja hävisi. Tämä vaikutti kiinnostavalta ongelmalta ja päätin selvittää, miten Dian saa toimimaan Macissa.

Koska opettaja ei voi kokeilla opiskelijoiden kalliiden koneiden kanssa, hankin viime toukokuussa tarjouksesta oman MacBook Airin. Kone oli halvin Mac, mutta keskivertokoneisiin tottuneelle tarjoushinnasta huolimatta varsin hintava. Perustelin hankintaa itselleni uuden oppimisella. Ajattelin, että uusi käyttöjärjestelmä haastaa sopivalla tavalla rutinoituneita tapojani käyttää tietokonetta.

Olin uutena Mac-käyttäjänä täysin eksyksissä. Mikään ei tuntunut toimivan siten kuin ajattelin. Pikkuhiljaa yritysten, erehdysten ja netistä löytyneiden ohjeiden avulla aloin hallita koneen käyttöä. Ensimmäinen ohjelma-asennukseni, joka oli LibreOffice, piti tehdä kahteen kertaan, koska en aluksi ymmärtänyt yhtään mitä olin tekemässä. Saatuani LibreOfficen asennettua suomenkielisenä taisin hieman tuuletella onnistumistani.

Syksyllä tekniikka-aikani meni muissa projekteissa, enkä juurikaan edistynyt Macin käytössä. Tammikuussa päivän pidentyminen havahdutti ajatukseen keväästä ja sähkökurssien lähestymisestä. Oli aika asentaa Dia Mac-koneeseen. Lämmittelykierroksen tein asentamalla wxMaximan, joka asentui mielestäni omituisella tavalla, mutta ohjeen (How to install) mukaan tekemällä ongelmitta.



Koska en ole mikään Macin pro-käyttäjä, päätin toimia Dian asennuksessa tunnollisesti ohjeiden mukaan (http://dia-installer.de/download/macosx.html). Ensimmäiseen ongelmaan törmäsin heti. En tiennyt, mikä käyttöjärjestelmäversio koneessani on. (Tieto löytyi myöhemmin ihan helposti.) Koska olin päättänyt asentaa ohjelman, enkä seikkailla Macin valikoissa, latasin Dian asennustiedoston ja asensin ohjelman koneelleni. Dian käynnistäminen ei avannut ohjelmaa, vaan sain ilmoituksen, jossa todettiin, että koneestani puuttuu X11. Dian lataussivun ohjeen mukaan asensin XQuartzin.

XQuartzin asentamisen jälkeen käynnistin Dian. Koneen alapalkissa pomppi hetken Dian ja XQuartzin kuvakkeet, kunnes Dian kuvake hävisi. Olin saanut kaipaamani ongelman omalle koneelleni, ja pääsin kokeilemaan sen ratkaisemista.

Tiedonhakuni internetissä ohjasi blogiin (http://navkirats.blogspot.fi/2014/10/dia-diagram-mac-osx-yosemite-fix-i-use.html), jossa Dian käynnistymisen ongelmaan oli selkeästi ohjeistettu ratkaisu.

Valitsin Finderissä ohjelmista Dian ja avasin valikon, josta valitsin Näytä pakkauksen sisältö.



Siirryin kansioissa eteenpäin, kunnes olin kansiossa bin.

 



Avasin bin-kansiossa olevan tiedoston dia ensin ohjelmassa TeXturi. Vieraan koodin hahmottaminen oli TeXturissa vaikeaa, joten asensin koneeseeni Sublime Textin. Koodaamiseen tarkoitetulla ohjelmalla oli helppo löytää kohta, johon ohjeen mukainen koodirivi export DISPLAY=:0 piti lisätä.



Tallensin muokkaamani tiedoston. Käynnistin koneen uudestaan ja käynnistin Dian. Pienen kuvakepomppimisen jälkeen näytölle avautui Dia.



Päätin kokeilla kytkentäkaavio piirtämistä pärjätäkseni kevään kursseilla nuorisolle. Hieman ihmetystä aiheutti valikko, jossa ei ollutkaan kohtaa virtapiiri.



Muistin onneksi viime kevään sähkökursseilta, että virtapiiri tulee verkon jälkeen. Dian valikko ei mahdu kokonaisena pienen Macin näyttöön.



Nyt on toimiva Dia Macissa, joten ei muuta kuin raahailemaan komponetteja piirtoalueelle.


maanantai 15. tammikuuta 2018

Mittausdatasta kuvaajantulkintatehtävä Abitti-kokeeseen

Tein ultraäänianturilla mittauksen, josta ajattelin muokata Abitti-kokeeseen kuvaajantulkintatehtävän. Pelkkä kuva kuvaajasta olisi ollut ihan kelpo ratkaisu, mutta koodilla saa enemmän.

Valitsin Logger Prossa mittausdatasta sopivan alueen. Kopioin datan leikepöydälle ja liitin LibreOffice Calciin. Logger Prossa datan voi tallentaa csv-muodossa, mutta tiedoston desimaalierotin on pilkku, eikä se sovi tähän tarkoitukseen.



LibreOffice Calcissa muutin desimaalipilkut desimaalipisteiksi etsi ja korvaa toiminnolla. Lisäsin otsikkorivin, jossa on sarakkeissa olevien suureiden nimet ja yksiköt. Tallensin tiedoston csv-muodossa.



Kuvaajan html-sivun koodin otin muutama vuosi sitten tekemästäni kokeilusta, jossa sovelsin Digabin fysiikan esimerkkitehtävän D1 sivun lähdekoodia.



Testasin kuvaajaa omalla konellani Firefox-selaimella. (Kuvaajan lukemista voi kokeilla täällä.)



Liitin kuvaajaan liittyvät kolme tiedostoa Abitti-kokeen liitteiksi. Tehtävään laiton linkin kuvaajan html-tiedostoon.




Kysymyksiäni en paljasta, koska tämä tulee kokeeseen :) 

sunnuntai 5. marraskuuta 2017

Digitaaliset oppimisympäristöt FY1-kursseilla 17-18

Elokuussa ennen lukuvuoden alkua tein TVT-suunnitelmia FY1-kursseille 17-18. Toisen opetusjakson kääntyessä loppua kohti olen päätynyt yllättäen ratkaisuun, jossa eniten muutoksia tapahtuu digitaalisessa oppimisympäristössä.

Ensimmäisessä jaksossa opetin yhden FY1-kurssin, jossa käytimme digitaalisena oppimisympäristönä luokan OneNote-muistikirjaa. Kaikki tarvittava saatiin tehtyä, mutta en oikein saanut otetta minulle uudesta ympäristöstä. Koin, että jouduin taipumaan liikaa tarjottuun tekniikkaan, eikä oma tapani rakentaa kurssia toiminut tässä ympäristössä parhaalla tavalla. Tein toisen jakson alkaessa päätöksen palata Peda.net-ympäristöön.



Toisen jakson kahdella FY1-kurssilla olemme käyttäneet digitaalisena oppimisympäristönä Peda.netiä. Tutussa ympäristössä tekniikan mahdollisuuksia on ollut helppo hallita, mutta vaarana on ollut vanhoissa rutiineissa pysyminen. Olen tietoisesti jättänyt opiskelijoille vapautta valita omia työvälineitään. Fysiikan tehtäviä on tehty Peda.netin OmaTilaan, Google Docsiin, omaan koneeseen LibreOfficella ja kynällä vihkoon. Jotta kaikille kehittyisi riittävät digitaalisen tuottamisen taidot, olen ottanut säännöllisesti tehtävä- ja työraporttipalautuksia kurssien Peda.net-sivuille.



Peda.netin ulkoasu ja käytettävyys uudistui kesken toisen jakson kurssien. Navigointiin tehdyt muutokset saivat minut pohtimaan digitaalisen oppimisympäristön vaihtoa. Henkilökohtainen muutosvastarintani tätä uudistusta kohtaan hävetti hetken, mutta sitten oivalsin, että ei tähän palveluun ole pakko jäädä.

Kursseillani on käytössä SanomaPron oppikirja, jonka kaikki opiskelijani ovat hankkineet paperisena. Digikirjan lisenssiehdot ja näytöltä lukeminen eivät kuulemma ole hyviä vaihtoehtoja. Oppikirjan tehtäviin kuuluu joitakin videoita ja muita aineistoja, jotka paperikirjan hankkineet opiskelijat saavat käyttöönsä liittymällä ryhmälle tekmääni työtilaan SanomaPron oppimisympäristössä.



Tarkemmin oppikirjan oppimisympäristöön perehtymättä tein kokeilun, jossa kopioin Peda.netistä html-koodilla tekemäni kurssiaikataulun ja upotin sen uuteen ympäristöön. Löysin myös tarvittavat työkalut omiin digitaalisiin tehtäviin ja opiskelijoiden oppimisen arviointiin. Onneksi kolmannessa jaksossa on vielä yksi FY1-kurssi ja voin kokeilla uutta digitaalista oppimisympäristöä. Suunnitelmat ja toteutus eivät aina kohtaa, ja se on hyvä.


sunnuntai 27. elokuuta 2017

Kuvaajan piirtäminen LibreOffice Calcilla

Valitsin lukuvuoden 17-18 FY1-kursseille kuvaajien piirtämiseen käytettäväksi ohjelmaksi LibreOffice Calcin. Halusin kokeilla ohjelmaa, jolla saadaan piirrettyä kuvaaja ilman matemaattisen mallin sovittamista.

Opiskelijat tekivät työn kuminauhan venymisestä. Ennen mittaamista pohdittiin, miten kuminauha venyy, kun siihen ripustaa erimassaisia punnuksia. Taulukoiduista mittaustuloksista saatiin tehtyä alustavat päätelmät.



Kuvaajan piirtäminen aloitettiin valitsemalla kaaviotyypiksi XY (hajonta) -> Pisteet ja viivat -> Viivatyyppi Pyöristetty.



Piirretystä kuvaajsta nähtiin, miten kuminauhan venymä muuttuu, kun punnusten massa kasvaa.


Kuvaajan piirtämisen jälkeen pohdittiin sopisiko mittauspisteisiin jokin matemaattinen malli. Tässä kohtaa fysiikan opintoja matemaattisen mallin lisääminen oli lähinnä tekninen suoritus.




LibreOffice Calc vaikuttaa tämän kokeilun perusteella hyvältä vaihtoehdolta FY1-kurssin kuvaajien tuottamiseen.

Kiitos helsinkiläiselle opettajalle, joka opetti minulle viime keväänä viivatyypin pyöristetty käytön.   

maanantai 7. elokuuta 2017

TVT-suunnitelmia FY1-kursseille 17-18

Lukion fysiikan opinnot alkavat pakollisella fysiikan kurssilla FY1 Fysiikka luonnontieteenä. Opetussuunnitelman perusteiden (LOPS 2016) mukaan kurssin yhtenä tavoitteena on, että opiskelija osaa käyttää tieto- ja viestintäteknologiaa opiskelun tukena. Tämän voi tulkita monella tavalla. Laadin omille kursseilleni suunnitelman, jonka keskeiset tieto- ja viestintäteknologian osaamistavoiteeet ovat:

  • oman koneen käyttö
    • ohjelmien asentaminen
    • päivityksistä ja tietoturvasta huolehtiminen
    • tiedostojen tallentaminen ja tiedostorakenteen tunteminen
    • ruutukaappauksen ottaminen
    • avun etsiminen ongelmatilanteissa
  • digitaalisen oppimisympäristön käyttö
    • kurssimateriaalien vastaanottaminen ja muokkaaminen omaan käyttöön
    • tehtävien palauttaminen kuvakaappauksina ja tiedostoina
    • ryhmätyöskentely
  • tiedonhaku
    • hakumenetelmät
    • tiedon luotettavuuden arviointi
    • lähdeviittaukset ja tekijänoikeudet
  • toimisto-ohjelmiston käyttö
    • tekstinkäsittelyohjelma
      • otsikointi, kappalejako
      • tekstimuotoilut, erikoismerkit, kaavamuotoinen teksti
      • kuvien, taulukoiden ja kuvaajien liittäminen
    • taulukkolaskentaohjelma
      • tekstin ja lukujen syöttäminen, solujen muotoilut
      • kaavat, funktiot ja soluviittaukset
      • kuvaajan piirtäminen  
    • piirto-ohjelma
      • objektien piirtäminen, vapaamuotoinen viiva
      • objektin muokkaaminen, siirtäminen ja kopioiminen
      • objektien järjestäminen ja ryhmittely
    • esitysgrafiikka
      • diojen rakennemallit  
      • tekstimuotoilut, kuvien lisääminen, linkit 
  • mittausohjelmiston käyttö
    • anturien kytkeminen, mittausasetukset ja datan kerääminen
    • matemaattisen mallin sovittaminen mittausdataan, interpolointi, graafinen derivointi ja integrointi
  • kurssikoejärjestelmä Abitti
    • oman koneen käynnistäminen Abittiin
    • koeverkkoon liittyminen
    • kokeeseen kirjautuminen
    • vastauksen kirjoittaminen, kaavaeditorin käyttö ja kuvakappausten liittäminen

Lukion aloittavien taidot oman tietokoneen käytössä ovat viime vuosien kursseillani olleet vaihtelevia. Perustaitoja täydennetään ja uutta opitaan kurssien aikana ilmaantuvien tarpeiden mukaan. Olen valmistautunut ohjeistamaan tarvittaessa windows-, mac- ja linux-koneiden käytössä. Kantavana teemana pidän opiskelijan omaa vastuuta oppia uutta ja etsiä apua ongelmatilanteissa.

Digitaalisena oppimisympäristönä käytän FY1-kursseillani luokan OneNote-muistikirjaa. Kurssipohjan pidän mahdollisimman yksinkertaisena. Kurssimateriaalit jaan sisältökirjaston kautta. Ryhmissä työskentelyyn käytetään yhteistyötilaa. Opiskelijan muistikirjaan tehdään palautettavat tehtävät ja sinne kopioidaan kurssimateriaalit muokattaviksi.




Tiedonhaun taitoja tarvitaan opiskelussa jatkuvasti. Suunnittelen FY1-kurssien alkuun tehtäviä, joissa tiedonhakua kerrataan ja taitoja täydennetään. Tiedonhakutehtävissä käytetään vertaisarviointia.

Toimisto-ohjelmistona kursseillani käytetään LibreOfficea, joka on käytössä myös digitaalisessa ylioppilaskokeessa ja kurssikoejärjestelmässä Abitti. Tekstinkäsittelyohjelmaa käytetään tehtävien ja työraporttien tekemiseen.



Taulukkolaskentaohjelmaa käytetään mittaustulosten taulukointiin, laskemiseen ja kuvaajien piirtämiseen.





 Piirtämisen taitoja tarvitaan yksinkertaisissa kuvissa ja voimakuvioissa.


Esitysgrafiikkaa käytetään ryhmätöissä, jotka esitetään muille. Kokemukseni mukaan esitysten laatiminen on suurimalle osalle opiskelijoista tuttua. Opastusta tarvitaan lähinnä liiallisen tekniikkaintoilun rajoittamiseen.



Mittausohjelmistona käytetään LoggerPro:ta. Ryhmätöinä tehtävissä mittauksissa harjoitellaan anturien kytkeminen, mittausasetukset, mittaaminen ja mittausdatan analysoiminen.

Koeviikolla on Abitti-koe. Viimeisellä opetusviikolla pidetään harjoitus, jossa varmistetaan, että kaikki osaavat käynnistää koneensa ja toimia koeympäristössä. Fysiikan vastauksissa tarvittavat ohjelmistot ja kaavaeditorin käyttö tulevat kurssin aikana tehtäviä tehdessä tutuiksi, joten niitä ei erikseen tarvitse koetta varten harjoitella.

maanantai 22. toukokuuta 2017

Abitti-harjoituskoe sähkökursseille

Kevään viimeiselle opetuspäivälle osui sopivasti kaikkien sähkökurssien oppitunnit. Kaksi ryhmää oli väistyvän lopsin sähkökursseja FY6 ja kaksi ryhmää oli uuden lopsin sähkökursseja FY3. Tein kaikille ryhmille yhteisen harjoituskokeen, jolla kerrattiin kevyesti asioita ja vastaamisessa tarvittavia tekniikoita.

Aloitin kokeen laatimisen suunnittelemalla kokeen rakenteen. Suunnitelman tein vapaatunnilla kahvia juodessani millimetripaperille.


Tehtäviin tarvittavat kytkentäkaaviot piirsin Dia-vektorigrafiikkaohjelmalla. Poistin näkyvistä komponenttien liitoskohdat (Näytä -> Näytä liitoskohdat) ja sinisellä viivalla näkyvät sivunvaihdot (Tiedosto -> Diagram Properties). Tein kytkentäkaaviosta kuvatiedoston kuvakaappaustyökalulla.



Kokeeseen tulevan videon otin puhelimellani. Laatu ei ollut kovin hyvä, mutta harjoituskokeeseen riittävä. Videosta leikkasin alun ja lopun sekä poistin äänet Movie Makerilla.



Mittausdatan kirjoitin LibreOffice Calciin ja tallensin tiedoston ods-muodossa*. Aineistotehtävän aineiston latasin pdf-tiedostona Tukesin nettisivulta.
*[Open Document Format taulukkolaskenta (.ods) on yksi digitaalisessa ylioppilaskokeessa tiedostoina annettavan taulukkomuotoisen aineiston tallennusmuodoista Tiedote 30.3.2017.]

Tehtävät luonnostelin LibreOfficen tekstiasiakirjaan. Tässä vaiheessa ajatukseni harjoituskokeen rakenteesta selkiintyi ja suunnitelmaani tuli joitakin muutoksia.



Kun kokeen tehtävät ja niihin liittyvät materiaalit olivat valmiina, aloin pohtia Abitti-kokeen laatimiseen käytettävää tekniikkaa.



Abitti-kokeeseen voi liittää erilaisia tiedostoja pakkaamalla tiedostot attachments-nimiseen kansioon, joka liitetään oma.abitti.fi-palvelusta ladattuun transfer_-tiedostoon. Tästä tekniikasta kirjoitin bloggauksen helmikuussa. Tiedostot voi liittää kokeeseen myös liiteliimalla, jota kokeilin toukokuun alussa. Liiteliimalla attachments-kansioon tulee tiedosto index.html. Tätä tiedostoa muokkaamalla Abitti-kokeen aineisto-välilehden voi muokata html-koodilla haluamakseen. Sivua voi esikatsella selaimella offline-tilassa.

Tein oma.abitti.fi-palvelussa koepohjan, johon lisäsin luonnokseni mukaiset tehtävät. Monivalintatehtävissä oli liitteenä vain kuvia ja yksi video, eikä tehtävissä tarvittu mitään muotoiluja, joten kopioin tehtävät luonnoksesta tekstinä. Kuvat ja videon upotin tehtävään html-koodina. Aineistoja sisältävät tehtävät kopioin suoraan luonnoksesta, johon olin jo kirjoittanut kursivoinnit html-koodina. 





Kun koepohjani oli valmis, latasin kokeen omalle koneelleni.




Avasin liiteliima.sivuduuni.biz-sivun ja lisäsin kokeeseen aineistot. Kaksi tiedostoa merkitsin näytettäväksi tehtävän kohdalla ja muut jätin yhteiseksi kaikille tehtäville.





Purin liiteliimalla tekemäni tiedoston transfer.zip ja sen sisältämän liitekansion attachments. Avasin tiedoston index.html muistioon ja selaimeen.



Muokkasin aineistosivun koodia, tallensin tiedoston ja päivitin sivun selaimessa. Tehtävään liitetyn aineiston sai avattua painamalla selaimessa tiedostolinkkiä. Aineistoa voi siis testata offline-tilassa.(!!!) 



Aineistosivu jäi tässä harjoituskokeessa varsin yksinkertaiseksi. Halusin opiskelijoilta käyttäjäkokemuksia aineistosivulla olevista tehtävistä ennen seuraavaa kehitysaskelta. En myöskään halunnut liikaa tehtäviä, koska kahdella ryhmällä oli vain 45 minuuttia pitkä oppitunti.



Kokeissani on tehtäviin liittyvien aineistojen lisäksi ollut ohjeita tiedostoina ja videoina. Olen liittänyt ohjeet kokeeseen attachments-kansion alikansiona, jolloin tiedostot eivät näy aineistot-välilehdellä. Linkit aineistoihin olen kirjoittanut kokeen ohjeet kohtaan. Harjoituskokeeseen tein kaksi ohjevideota sisältävän html-sivun sekä kaavoja ja vakioita sisältävän LibreOfficen tekstitiedoston. 



Liiteliimalla tehty tiedosto transfer.zip sisälsi kajoamattoman kokeen JSON-tiedostona, mutta liitekansion attachments sisältö oli väärä. Kopioin liitekansioon muokatun tiedoston index.html ja kansion ohjeet.




Toin liitteet sisältävän tiedoston transfer.zip oma.abitti.fi-palveluun, jossa viimeistelin kokeen. Muokkasin kokeen ohjetta lisäämällä linkin html-sivulle ohjevideot ja LibreOfficen tekstitiedostoon.



Kevään viimeisen opetuspäivän kunniaksi olin hyvissä ajoin koululla. Käynnistin työtilassamme olevan palvelimen ja varapalvelimen. Koneet olivat nopeasti käynnissä ja koe valmiina aloitettavaksi. Käynnistin luokkaan yhden kannettavan valvojan koneeksi ja yhden kannettavan opiskelijakoneeksi. Opiskelijakoneen liitin datatykkiin, jotta voin tarvittaessa näyttää vastamisessa tarvittavia tekniikoita. 



Aamukahdeksan jälkeen ensimmäiset opiskelijat käynnistivät omat koneensa Abitti-tikulta ja liittyivät luokan langattomaan koeverkkoon. Kaikki meni sujuvasti ja ruutiininomaisesti. Vastaaminen uudella editorilla aiheutti runsaasti hyvää mieltä. Uusi tekniikka oli helppokäyttöistä ja heti hallussa. Jonkin verran ihmeteltiin kuvakappauksia, jotka eivät liittyneet vastaukseen. Ongelma poistui selainsivun päivittämisellä. 

Harjoituskokeessa testaamani tekniikka, jossa tehtävät ovat myös aineistosivulla, ei vakuuttanut opiskelijoita, jotka ovat tottuneet scrollaamaan tehtävän ja vastauksen välillä. Saamani palautteen mukaan tehtävän näkeminen kirjoitettavan vastauksen rinnalla koettiin myös hyödylliseksi. Aineistosivusta teen kurssikokeessa monipuolisemman. Harjoituskokeeseen ei ollut nyt varaa laittaa hienompia tehtäviä, koska koeviikolla pitää riittää tehtäviä neljälle ryhmälle.