maanantai 9. huhtikuuta 2018

Digiympäristöjen suunnitelmat FY3- ja FY6-kursseille 17-18

Lukuvuoden viimeisessä jaksossa opetan FY3- ja FY6-kurssit kahdelle ryhmälle. Kursseilla käytetään oppikirjaa, jonka opiskelija voi hankkia valintansa mukaan joko painettuna kirjana tai digikirjana. Oppikirjaan liittyvät digimateriaalit on jaettava painettua oppikirjaa käyttäville opiskelijoille suljetun oppimisympäristön kautta. Helpoiten tämä mielestäni onnistuu kustantajan (Sanoma Pro) oppimisympäristössä, jossa luon jokaiselle ryhmälle oman työtilan.



Työtilaa luodessa voi valita aineistot, jotka näkyvät opiskelijoille. Luon työtilat kursseilleni oletusasetuksilla, jolloin kaikki mahdollinen materiaali on näkyvissä. Opiskelijat saavat käyttöönsä oppikirjaan kuuluvat videot, aineistot ja tehtävien ratkaisut.



En halua kuormittaa opiskelijoitani monen eri digipalvelun käytöllä, mutta en myöskään halua rajoittua yhden palvelun mahdollisuuksiin. Olen ratkaissut tämän ristiriidan lisäämällä oppimisympäristöön kurssiaikataulun, johon linkitän kaikki oppitunneilla käytettävät palvelut. Kurssi näyttää rakentuneen yhden palvelun sisälle, vaikka käytänkin tarpeen mukaan eri palveluita.




Kurssiaikataulu on kurssieni tärkein digiaineisto. Opettajan näkökulmasta aikataulun helppo muokattavuus on keskeinen työvälineen valintakriteeri. Tämän hetken valintani kurssiaikatauluun on Google Drivestä jaettu dokumentti. Ratkaisu ei välttämättä ole kaunein, mutta käytännössä toimivaksi koettu. Opiskelijat voivat tarkastella dokumenttia ilman kirjautumista ja aikataulun löytää helposti lisäämällä sivun selaimen kirjanmerkkeihin.



Opiskelijani käyttävät digitaalisten tuotosten laatimiseen eri ohjelmistoja ja pilvipalveluita. Kannustan opiskelijoitani pitämään itse huolta omista tiedostoistaan. Kurssiympäristöön palautetaan vain tietyt arvioitavat tuotokset. Palautuksia varten luon osion, johon teen tehtäville palautuskansiot. Omaa työtäni helpottaakseni ohjeistan yleensä palauttamaan tiedostot pdf-muodossa.  



Käytän kursseillani anonyymejä kyselyitä, koska kokemukseni mukaan opiskelijat vastaavat tällöin rohkeammin. Kyselyissä käyttööni vakiintui edellisessä jaksossa Microsoft Forms. Oppitunnilla tehtävä kysely voi olla kokeellisen työn tulosten koontia, ennakkokäsitysten kartoitusta, läksynkuulustelua, oman oppimisen pohdintaa jne. Kyselyiden yhteenvetoja käytetään yhteisten keskustelujen pohjana.



Omat kurssimateriaalini jaan tällä hetkellä Google dokumentteina. Saman kurssin kahden ryhmän materiaalit ovat yhteisessä kurssikansiossa. Opiskelijat pääsevät materiaaleihin oman ryhmänsä kurssiaikataulun linkkien kautta. Materiaalit ovat näkyvillä ilman kirjautumista ja opiskelijat voivat halutessaan copy-paste-tekniikalla tehdä omaan käyttönsä muokattavan version.


Digiympäristöjen käyttötapani eivät liene tällä hetkellä mitenkään esimerkillisiä, mutta näillä pärjätään ja se riittää.

maanantai 29. tammikuuta 2018

Vektorigrafiikkaohjelma Dia Mac-koneeseen

Digitaalisen ylioppilaskokeen koejärjestelmässä on käytettävissä vektorigrafiikkaohjelma Dia. Ohjelmaa on käytetty sähkökursseillani kytkentäkaavioiden piirtämiseen ja käsitekarttojen tekemiseen. Viime keväänä Mac-konetta käyttävillä opiskelijoillani oli ongelmia ohjelman käynnistymisessä. Koneeseen ohjeen mukaan asennetun Dian kuvake pomppi hetken näkyvissä ja hävisi. Tämä vaikutti kiinnostavalta ongelmalta ja päätin selvittää, miten Dian saa toimimaan Macissa.

Koska opettaja ei voi kokeilla opiskelijoiden kalliiden koneiden kanssa, hankin viime toukokuussa tarjouksesta oman MacBook Airin. Kone oli halvin Mac, mutta keskivertokoneisiin tottuneelle tarjoushinnasta huolimatta varsin hintava. Perustelin hankintaa itselleni uuden oppimisella. Ajattelin, että uusi käyttöjärjestelmä haastaa sopivalla tavalla rutinoituneita tapojani käyttää tietokonetta.

Olin uutena Mac-käyttäjänä täysin eksyksissä. Mikään ei tuntunut toimivan siten kuin ajattelin. Pikkuhiljaa yritysten, erehdysten ja netistä löytyneiden ohjeiden avulla aloin hallita koneen käyttöä. Ensimmäinen ohjelma-asennukseni, joka oli LibreOffice, piti tehdä kahteen kertaan, koska en aluksi ymmärtänyt yhtään mitä olin tekemässä. Saatuani LibreOfficen asennettua suomenkielisenä taisin hieman tuuletella onnistumistani.

Syksyllä tekniikka-aikani meni muissa projekteissa, enkä juurikaan edistynyt Macin käytössä. Tammikuussa päivän pidentyminen havahdutti ajatukseen keväästä ja sähkökurssien lähestymisestä. Oli aika asentaa Dia Mac-koneeseen. Lämmittelykierroksen tein asentamalla wxMaximan, joka asentui mielestäni omituisella tavalla, mutta ohjeen (How to install) mukaan tekemällä ongelmitta.



Koska en ole mikään Macin pro-käyttäjä, päätin toimia Dian asennuksessa tunnollisesti ohjeiden mukaan (http://dia-installer.de/download/macosx.html). Ensimmäiseen ongelmaan törmäsin heti. En tiennyt, mikä käyttöjärjestelmäversio koneessani on. (Tieto löytyi myöhemmin ihan helposti.) Koska olin päättänyt asentaa ohjelman, enkä seikkailla Macin valikoissa, latasin Dian asennustiedoston ja asensin ohjelman koneelleni. Dian käynnistäminen ei avannut ohjelmaa, vaan sain ilmoituksen, jossa todettiin, että koneestani puuttuu X11. Dian lataussivun ohjeen mukaan asensin XQuartzin.

XQuartzin asentamisen jälkeen käynnistin Dian. Koneen alapalkissa pomppi hetken Dian ja XQuartzin kuvakkeet, kunnes Dian kuvake hävisi. Olin saanut kaipaamani ongelman omalle koneelleni, ja pääsin kokeilemaan sen ratkaisemista.

Tiedonhakuni internetissä ohjasi blogiin (http://navkirats.blogspot.fi/2014/10/dia-diagram-mac-osx-yosemite-fix-i-use.html), jossa Dian käynnistymisen ongelmaan oli selkeästi ohjeistettu ratkaisu.

Valitsin Finderissä ohjelmista Dian ja avasin valikon, josta valitsin Näytä pakkauksen sisältö.



Siirryin kansioissa eteenpäin, kunnes olin kansiossa bin.

 



Avasin bin-kansiossa olevan tiedoston dia ensin ohjelmassa TeXturi. Vieraan koodin hahmottaminen oli TeXturissa vaikeaa, joten asensin koneeseeni Sublime Textin. Koodaamiseen tarkoitetulla ohjelmalla oli helppo löytää kohta, johon ohjeen mukainen koodirivi export DISPLAY=:0 piti lisätä.



Tallensin muokkaamani tiedoston. Käynnistin koneen uudestaan ja käynnistin Dian. Pienen kuvakepomppimisen jälkeen näytölle avautui Dia.



Päätin kokeilla kytkentäkaavio piirtämistä pärjätäkseni kevään kursseilla nuorisolle. Hieman ihmetystä aiheutti valikko, jossa ei ollutkaan kohtaa virtapiiri.



Muistin onneksi viime kevään sähkökursseilta, että virtapiiri tulee verkon jälkeen. Dian valikko ei mahdu kokonaisena pienen Macin näyttöön.



Nyt on toimiva Dia Macissa, joten ei muuta kuin raahailemaan komponetteja piirtoalueelle.


maanantai 15. tammikuuta 2018

Mittausdatasta kuvaajantulkintatehtävä Abitti-kokeeseen

Tein ultraäänianturilla mittauksen, josta ajattelin muokata Abitti-kokeeseen kuvaajantulkintatehtävän. Pelkkä kuva kuvaajasta olisi ollut ihan kelpo ratkaisu, mutta koodilla saa enemmän.

Valitsin Logger Prossa mittausdatasta sopivan alueen. Kopioin datan leikepöydälle ja liitin LibreOffice Calciin. Logger Prossa datan voi tallentaa csv-muodossa, mutta tiedoston desimaalierotin on pilkku, eikä se sovi tähän tarkoitukseen.



LibreOffice Calcissa muutin desimaalipilkut desimaalipisteiksi etsi ja korvaa toiminnolla. Lisäsin otsikkorivin, jossa on sarakkeissa olevien suureiden nimet ja yksiköt. Tallensin tiedoston csv-muodossa.



Kuvaajan html-sivun koodin otin muutama vuosi sitten tekemästäni kokeilusta, jossa sovelsin Digabin fysiikan esimerkkitehtävän D1 sivun lähdekoodia.



Testasin kuvaajaa omalla konellani Firefox-selaimella. (Kuvaajan lukemista voi kokeilla täällä.)



Liitin kuvaajaan liittyvät kolme tiedostoa Abitti-kokeen liitteiksi. Tehtävään laiton linkin kuvaajan html-tiedostoon.




Kysymyksiäni en paljasta, koska tämä tulee kokeeseen :)